EU:nlaajuinen uhkapelitvero? Puolan pääministeri Donald Tusk ajaa uutta tulonlähdettä

Merkittävä muutos EU:n uhkapolipitiikassa saattaa olla horisontissa, kun Puolan pääministeri Donald Tusk tuo kiistanalaisen ehdotuksen Brysseliin. Bratislavassa pidetyssä Visegrád-ryhmän johtajien kokouksessa Tusk vaati uhkapelien EU-tason veron vakavaa harkintaa. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on varmistaa rahoitus Euroopan unionin seuraavalle pitkän aikavälin budjetille vuosiksi 2028–2034. Tuskin perustelut keskittyvät uusien tulolähteiden tunnistamiseen, jotka eivät kohdista lisäpainetta työntekijöihin, vaan sen sijaan kohdistuvat digitaalisiin palveluihin, kryptovaluuttoihin ja uhkapelaamiseen.

Veron periminen verkko-vedonlyönniltä ei ole täysin uusi idea Euroopan parlamentin käytävillä, mutta Tuskin tuki antaa sille uutta vauhtia. Parlamentti on jo tunnistanut verkko-uhkapelit potentiaaliseksi 'omin varoin' lähteeksi EU:n budjetille. Arvioiden mukaan tällainen vero voisi olla erittäin tuottoisa blokille.

“Haluaisin, että eurooppalaisen parlamentin ehdotusta uhkapelien ja kryptovaluuttojen veroista harkittaisiin vakavasti.” - Donald Tusk, Puolan pääministeri

Numerot ja faktat

Budjettikeskusteluissa mainitut parlamentaariset arviot osoittavat, että verkko-uhkapelivero voisi tuottaa 2–4 miljardia euroa vuodessa. Mitään erityistä verokantaa tai rakennetta ei kuitenkaan ole vielä sovittu. Tuskin kotimarkkinoiden, Puolan, tilanne korostaa, miksi tämä on herkkä kysymys operaattoreille. Puola soveltaa tällä hetkellä 12 prosentin liikevaihtoveroa urheiluvedonlyöntiin, joka on yksi Euroopan korkeimmista. H2 Gambling Capitalin tiedot osoittavat, että Puolan urheiluvedonlyönnin bruttovoitto (GGR) oli 1,62 miljardia euroa vuonna 2026, ennustetun 5,07 miljardin euron liikevaihdon perusteella. Korkeat verot Puolassa ovat jo johtaneet noin 32 prosentin marginaaleihin, kun operaattorit kamppailevat suuren verotaakan kompensoimiseksi.

Tausta

Huolimatta joidenkin johtajien poliittisesta innostuksesta, tie EU-laajuiseen uhkapeliveroon on täynnä oikeudellisia ja poliittisia esteitä. Verotus pysyy jäsenvaltioiden suvereenina kysymyksenä, ja kaikki muutokset EU:n tulojärjestelmään vaativat yksimielisen hyväksynnän neuvostolta. Lisäksi jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä päätös kansallisten perustuslaillisten menettelyjensä mukaisesti. Uhkapeliteollisuudelle ensisijainen huolenaihe on potentiaalinen lisäverokerros olemassa olevien kansallisten velvoitteiden päälle. Tämä on erityisen merkityksellistä markkinoilla kuten Saksassa, jossa vuoden 2021 uhkapelien osavaltiosopimus (GlüStV 2021) on jo luonut monimutkaisen ja korkeasti verotetun ympäristön.

Miksi se on tärkeää saksalaisille pelaajille

Saksan pelaajien kannalta EU-laajuinen vero voisi vaikuttaa suoraan heidän pelikokemukseensa. Saksan markkinoita sääntelee tiukasti GGL (Joint Gambling Authority of the States), ja siellä on 1 000 euron kuukausittainen talletusraja kaikilla alustoilla LUGAS-järjestelmän kautta sekä 1 euron panosraja per kierros virtuaalisissa sloteissa. Jos lisävero otetaan käyttöön EU:ssa, lisensoidut operaattorit saattavat joutua alentamaan voitonjakoa tai vähentämään bonus tarjouksia pysyäkseen kannattavina. Tämä voisi tahattomasti ohjata pelaajia laittomille ulkomaisille sivustoille, jotka eivät noudata EU:n verolakeja tai Saksan pelaajansuojastandardeja, mikä heikentää GlüStV 2021:n ensisijaista tavoitetta eli markkinoiden ohjaamista.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisenssin saaneille kasinoille

Operaattorit, joilla on tällä hetkellä GGL-lisenssi, kohtaavat jo merkittäviä vaatimustenmukaisuus kustannuksia. Uusi EU-vero edustaisi uutta taloudellista estettä jo ennestään tiukassa marginaaliympäristössä. European Casino Associationin pääsihteeri Hermann Pamminger on huomauttanut, että korkeiden verotaakkojen hallinta kuluttajakokemuksesta tinkimättä on lähes mahdotonta. Jos EU lisäisi verokerroksen Saksan liikevaihtoveron päälle sloteille ja pokerille, laillisten operaattoreiden kilpailuetu pimeään markkinaan nähden kutistuisi edelleen. Ala seuraa tarkasti, saavuttaako Tuskin ehdotus riittävästi kannatusta ylittääkseen yhtenäisen suostumuksen korkean kynnyksen Brysselissä.