Italian lainsäätäjät ehdottavat 2 prosentin veroa jalkapallovedonlyöntiin

Italiassa on parhaillaan käsiteltävänä lakiesitys, jossa ehdotetaan kahden prosentin veroa jalkapallon urheiluvedonlyöntiin. Tämän italialaisten kansanedustajien alulle paneman aloitteen tavoitteena on kerätä lisätuloja, ja se voi vaikuttaa syvästi vedonlyöntipalvelujen tarjoajien ja mahdollisesti jalkapalloseurojen taloudelliseen tilanteeseen.

Keskustelu tällaisista maksuista ei ole uutta Euroopassa. Valtiot yrittävät toistuvasti kasvattaa osuuttaan rahapeliteollisuuden voitoista. Urheiluvedonlyöntioperaattoreille tämä merkitsee usein liiketoimintamallien ja katteiden uudelleenarviointia. Viime kädessä korkeammat kustannukset saatetaan siirtää pelaajille, tai tarjonnasta voi tulla vähemmän houkuttelevaa.

Luvut ja faktat

Italian lainsäätäjät ajavat 2 prosentin veroa jalkapallovedonlyöntiin. Tämä prosenttiosuus saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa pieneltä. Tällainen vero voi kuitenkin tuottaa huomattavia summia, kun otetaan huomioon jalkapallon valtavat vedonlyöntivolyymit. Näiden mahdollisten tulojen tarkkaa käyttötarkoitusta ei ole vielä julkisesti eritelty, mutta niiden odotetaan virtaavan valtion budjettiin tai niitä käytetään italialaisen urheilun tukemiseen. Toinen näkökohta on, että tämä koskee vain jalkapalloa. Muut urheiluvedonlyönnin kohteet jäävät tämän erityisveron ulkopuolelle.

Tausta

Italian lainsäätäjien aloite ei ole poikkeustapaus. Monet Euroopan maat kamppailevat löytääkseen tasapainon rahapelien sääntelyn, pelaajien suojelun ja verotulojen keräämisen välillä. Esimerkiksi Ranskassa on ollut vedonlyöntivero jo vuosien ajan, ja se ottaa osansa panoksista tai voitoista. Saksassa uusi valtion rahapelisopimus 2021 (GlüStV 2021) toi myös mukanaan laajan sääntelyn, mukaan lukien 5,3 prosentin veron virtuaalisten peliautomaattien ja nettipokerin panoksille. Tällaisten toimenpiteiden tarkoituksena on usein vahvistaa taistelua pimeitä markkinoita vastaan tekemällä säännellystä tarjonnasta houkuttelevampaa – tasapainoilua, jossa ei aina onnistuta. Jos verot ovat liian korkeita, pelaajat siirtyvät sääntelemättömille tarjoajille, joilla ei ole pelaajasuojaa.

Miksi tällä on merkitystä saksalaisille pelaajille

Italian lakiesityksellä ei ole suoraa vaikutusta pelaajiin Saksassa. Saksa on luonut oman tiukan sääntelykehyksensä valtion rahapelisopimuksella 2021 (GlüStV 2021). Saksan pelaajat voivat pelata vain sellaisilla nettikasinoilla, joilla on Saksan osavaltioiden yhteisen rahapeliviranomaisen (GGL) myöntämä saksalainen lisenssi. Nämä tarjoajat on lueteltu GGL:n niin sanotulla sallittujen toimijoiden listalla (whitelist).

GlüStV 2021 otti käyttöön tiukat säännöt: 1 euron panosraja kierrosta kohden peliautomaateissa, 1 000 euron kuukausittainen talletusraja pelaajaa kohden kaikilla tarjoajilla yhteensä sekä integrointi keskitettyyn LUGAS-valvontajärjestelmään. LUGAS varmistaa, että näitä rajoja noudatetaan, ja suojelee pelaajia liialliselta pelaamiselta. Maltan (MGA) tai Curaçaon lisenssillä toimivat kasinot ovat Saksassa laittomia, eivätkä ne tarjoa saksalaisten standardien mukaista pelaajasuojaa.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

GGL-lisenssin saaneiden nettikasinoiden on noudatettava voimassa olevaa Saksan sääntelyä. Italian kaltaista veroa jalkapallovedonlyöntiin ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, mutta ala seuraa tarkasti muiden EU-maiden kehitystä. Mikä tahansa uusi sääntely tai verotus EU-jäsenvaltiossa voi toimia mallina muille maille. Saksan säännökset ovat jo nyt kansainvälisesti vertailtuna erittäin kattavia ja rajoittavia. Tiukkojen sääntöjen, kuten 1 euron kierrosrajan ja 1 000 euron talletusrajan noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää GGL-lisensoiduille tarjoajille. Tämä varmistaa pelaajien suojelun, mutta vähentää myös joidenkin tarjousten houkuttelevuutta pelaajille, jotka suosivat suurempia panoksia, mikä usein ohjaa heidät pimeille markkinoille. Eräs sitaatti selventää sääntelyviranomaisten kantaa pelaajasuojeluun:

”Tavoitteenamme on varmistaa turvalliset ja suojatut rahapelimarkkinat Saksassa ja samalla edistää kanavointia lailliseen tarjontaan.” - Benjamin Schwanke, Saksan osavaltioiden yhteisen rahapeliviranomaisen (GGL) hallituksen puhemies

Tämä havainnollistaa dilemmaa. Toisaalta tavoitteena on varmistaa tulot ja tarjota pelaajasuojaa, ja toisaalta laillisen tarjonnan on oltava riittävän houkuttelevaa kilpaillakseen pimeitä markkinoita vastaan. Italian suunnitelmat heijastavat EU:ssa käytävää jatkuvaa keskustelua siitä, miten luodaan oikeudenmukaiset ja turvalliset rahapelimarkkinat, joissa otetaan huomioon myös valtioiden verotukselliset tarpeet.