Afrikan tie kohti pelialan yhtenäisyyttä: Pan-Afrikkalaisen sääntelyn esteet

Pan-afrikkalaisen rahapelialan sääntelyn yhdenmukaistamista koskeva keskustelu on kiihtymässä, mutta tie teoreettisista keskusteluista todelliseen täytäntöönpanoon on edelleen työläs. Eri alojen asiantuntijat korostavat, että rajattomat verkossa tapahtuvat rahapelit ja laittomat operaattorit lisäävät painetta kansallisiin viranomaisiin. Yhtenäisellä kehyksellä pyritään parantamaan kuluttajansuojaa ja torjumaan rahanpesua tehokkaammin. Kansallinen suvereniteetti ja syvään juurtuneet oikeudelliset perinteet ovat kuitenkin usein esteenä nopealle sopimukselle.

Viimeaikaisessa paneelikeskustelussa johtavat henkilöt, kuten Arinze Arum, Enugu State Gaming and Lotto Commissionin johtaja/toimitusjohtaja, ja Wendy Rosenberg Werksmans Attorneysilta, keskustelivat tarvittavista toimenpiteistä. Selkeä kuva alkaa hahmottua: eurooppalaisten mallien kopiointi ei ole juuri mahdollista Afrikan supranationalisen arkkitehtuurin puutteen vuoksi. Sen sijaan on kyse yhteisen nimittäjän löytämisestä, joka kunnioittaa 54 afrikkalaisen valtion monimuotoisuutta samalla kun suojausmekanismeja synkronoidaan.

Numerot ja faktat

Markkinoiden pirstaloituminen on yksi suurimmista esteistä. Etelä-Afrikassa on kansallinen lautakunta sekä yhdeksän provinssin sääntelyviranomaista, jotka usein työskentelevät 1990-luvun lopulta peräisin olevien vanhentuneiden lakien kanssa. Nämä sisäiset jännitteet tarkoittavat, että provinssiviranomaiset sallivat verkkovetojen, kun taas National Gambling Board pitää tiettyjä tarjouksia laittomina. Moss Gondwe, African Lotteries and Gaming Associationin (ALGA) hallituksen jäsen, varoittaa, että ilman yhteistyötä tulonmenetykset laittomille operaattoreille voivat karata käsistä.

Muualla terveysalan kaltaisilla aloilla harmonisaatio on osoittautunut mahdolliseksi. African Medicines Regulatory Harmonization (AMRH) -hanke, joka käynnistettiin 30. maaliskuuta 2012, toimii usein vertailukohtana. Itä-Afrikan yhteisössä (EAC) yhteiset lääkkeiden arviointimenettelyt ovat lyhentäneet hyväksyntäaikoja seitsemään kuukauteen. Ala toivoo vastaavaa tehokkuuden lisäystä myös rahapelialan lupaprosessissa.

Tausta

Arinze Arumin mielestä ongelma liittyy erilaisiin hallintomalleihin. Nigeria ja Etelä-Afrikka käyttävät hajautettuja järjestelmiä, kun taas muut maat toimivat keskitetysti. Hän ehdottaa yhteistyön hallintaa monenvälisillä sopimuksilla, jotka keskittyvät ydinosa-alueisiin. Arumin mukaan näitä ovat vastuullinen pelaaminen, tiedonvaihto ja rahanpesun torjuntatoimet. Hän kuitenkin torjuu "yhden koon, joka sopii kaikille" -mallin, koska jokaisella maalla on omat taloudelliset realiteettinsa.

Olabimpe Akingba pawaTechista ei näe ratkaisua identtisissä laeissa, vaan yhteisissä tavoitteissa. Hän korostaa, että kulttuurisia vivahteita ja markkinoiden eri kypsyysasteita on kunnioitettava. Harmonisaatio ei tarkoita itsenäisyydestä luopumista, vaan reilun kilpailuympäristön luomista.

"Harmonisointi ei tarkoita jokaisen Afrikan maan itsenäisyyden poistamista; pikemminkin se tarkoittaa ympäristön luomista, jossa vaatimustenmukaiset operaattorit voivat kilpailla reilusti, pelaajia suojellaan paremmin ja sääntelyviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä." - Olabimpe Akingba, vastuullisen pelaamisen johtaja, pawaTech

Moruntshi Kemorwale, Botswanan rahapeliviranomaisen toimitusjohtaja, lisää, että periaatepohjainen sääntely on avainasemassa. Hän vaatii vähimmäisstandardeja tietoturvalle, datanhallinnalle ja ESG-raportoinnille (Environmental, Social, Governance). Hänen mukaansa alueelliset elimet voisivat toimia pilottiprojekteina ennen koko mantereen kattavaa käyttöönottoa.

Miksi se on tärkeää saksalaisille pelaajille

Saksalaisten pelaajien kannalta Afrikan kehitys on mielenkiintoinen vertailukohta sääntelyn haasteille. Vaikka Afrikka etsii vähimmäistason yhdenmukaisuutta, Saksa on jo luonut erittäin tiukan kansallisen kehyksen vuoden 2021 rahapelivaltioiden sopimuksella (GlüStV 2021). Saksalaiset asiakkaat nauttivat korkeasta suojelun tasosta Statesin yhteisen rahapeliviranomaisen (GGL) kautta, jota monet Afrikan maat eivät vielä ole rakentaneet.

Saksassa säännöt, kuten 1000 euron kuukausittainen talletusraja LUGAS-järjestelmän kautta ja maksimipanos 1 euro per kierros kolikkopeleissä, ovat vakiintuneita. Nämä tiukat vaatimukset on tarkoitettu peliriippuvuuden ehkäisemiseksi. Kun Afrikan markkinat keskustelevat pelaajansuojelun vähimmäisstandardeista, ne katsovat usein Euroopan vakiintuneita järjestelmiä. Saksalaisten pelaajien tulisi varmistaa, että he pelaavat yksinomaan GGL:n valkoisella listalla olevilla operaattoreilla, sillä vain siellä tiukat saksalaiset oikeudelliset normit pätevät. Afrikasta tai muilta alueilta peräisin olevat tarjoukset ilman saksalaista lisenssiä ovat laittomia tässä maassa eivätkä tarjoa minkäänlaista oikeudellista varmuutta.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

Saksan lisenssin GGL:ltä saaneille operaattoreille Afrikan keskustelu korostaa kansainvälisten standardien merkitystä. Globaalisti toimivien yritysten on sopeuduttava monenlaisiin erilaisiin säännöksiin. Harmonisaatio Afrikassa voisi pitkällä aikavälillä johtaa siihen, että hyvämaineisten eurooppalaisten tarjoajien pääsy näille kasvaville markkinoille helpottuu, edellyttäen että he täyttävät paikalliset vähimmäisstandardit.

Tällä hetkellä Saksan markkinat pysyvät suojattuna tilana GGL-lisenssin avulla. Tarjoajien on yhdistettävä teknisiin rajapintoihin, kuten LUGASiin ja OASISiin. Sääntelyviranomaisten välinen yhteistyö maailmanlaajuisesti, jota afrikkalaiset asiantuntijat peräänkuuluttavat, voisi tulevaisuudessa parantaa tiedonvaihtoa laittomista mustan pörssin tarjoajista, mikä viime kädessä hyödyttää myös laillisia Saksan markkinoita.